

Lämpökamera helpottaa riistan etsimistä ennen, ja etenkin jälkeen, laukauksen. Kädessä pidettävää lämpökameraa voi käyttää ilman poikkeuslupaa esimerkiksi saaliin tunnistamiseen ja kaadon etsimiseen. Siitä on apua myös muulloin kuin säkkipimeässä. Lämpöä säteilevä kohde erottuu kuitenkin todella hyvin pimeydestä. Mitä nopeammin kaadettu eläin löydetään maastosta, sitä nopeammin se saadaan jälkikäsiteltyä ja hoidettua metsästäjän pakastimeen, ja näin taataan riistalihan laadun pysyminen mahdollisimman hyvänä. Jos metsästystilanteessa on käynyt niin, että eläin onkin haavoitettu, on selvää, että se tulee päästää kärsimyksistään mahdollisimman nopeasti. Tällöin lämpökamera on todella suuri apu. Riittävä lämpö pysyy esimerkiksi peuranruhossa tuntikausia senkin jälkeen kun eläin on jo menehtynyt.
Lämpökameraa saa käyttää tähtäinlaitteessa vain supikoirajahdissa, ja poikkeusluvalla villisikametsällä. Muuten metsästyslain 33 §:ssä on kielletty yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa.
Tutustu myös yötähtäimiin.


















